Omega-3 kuuluu monityydyttymättömiin rasvahappoihin, joita löytyy kaikkien ihmiskehon solujen solukalvolta. Omega-3-rasvahapoista voidaan saada tärkeitä välittäjäaineita, jotka ovat elintärkeitä monille elimistön toiminnoille. Rasvahappojen nimi, omega-3, johtuu niiden kemiallisesta rakenteesta. Niillä kaikilla on ensimmäinen kaksoissidos kolmannen hiiliatomin kohdalla hiiliatomiketjussa – paikassa, jota biotieteissä kutsutaan juuri nimellä «Omega-3».

Omega-3-rasvahapoilla on tieteellisesti todistettuja terveysvaikutuksia. Niitä arvostetaan erityisesti niiden sydän- ja verisuonisairauksilta sekä veritulpan muodostukselta suojaavan vaikutustensa vuoksi. Niillä on lisäksi myönteisiä vaikutuksia immuunipuolustusjärjestelmälle, sekä psoriasiksesta, nivelreumasta ja migreenistä kärsiville henkilöille.

Hyvät omega-3-rasvahapot

Kolme tärkeintä omega-3-rasvahappoa ihmisen kannalta ovat alfalinoleenihappo (ALA), eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). ALA on lyhyt, monityydyttymätön rasvahappo, jota saamme kasviravinnosta, erityisesti vihreistä kasveista ja öljyistä. Elimistömme ei itse pysty tuottamaan tätä rasvahappoa, eikä pysty sitä suoraan hyödyntämään. ALA-rasvahappo on siksi muutettava EPA- tai DHA-muotoon, ennen kuin se voi toimia kehossa.

EPA ja DHA ovat pitkiä, monityydyttymättömiä rasvahappoja. Näitä rasvahappoja kutsutaan myös merellisiksi omega-3-rasvahapoiksi. Parhaita lähteitä niille ovatkin rasvaiset kalat, kuten lohi, silli, taimen, makrilli, anjovis ja sardiinit. Nämä omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä elimistöllemme:

  • EPA:a pidetään tärkeänä sydämen toiminnalle, sekä sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevänä.
  • DHA on puolestaan tärkeä sydämen toiminnan ja näkökyvyn ylläpitäjänä.

Elimistömme voi tuottaa vain rajoitetun määrän EPA- ja DHA-rasvahappoja ja siksi on tärkeää saada näitä rasvahappoja ravinnon mukana.

Tärkeä osa ruokavaliota

Lääkintävirasto suosittelee, että rasvat muodostavat 25-35% ruokavaliomme kokonaisenergiasisällöstä. Tyydyttyneiden rasvojen, joita saamme pääasiassa liha- ja meijerituotteista, määrää suositellaan pidettävän alle 10% ja vaarallisen transrasvan määrä ei saa ylittää 1%. Sen sijaan riittävä määrä kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja on tärkeää. Lääkintäviraston suositus on, että kertatyydyttymättömien rasvojen osuus on 10-15% ja monityydyttymättömien rasvojen osuus 5-10 % energiasisällöstä. Jälkimmäisen ryhmän on sisällettävä 1% omega-3-rasvahappoja.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto European Food Safety Authority suosittelee siksi 250 milligramman päivittäisannosta EPA- ja DHA-rasvahappoja, sydäninfarktin terveysuhkien ehkäisemiseksi. Tämä määrä vastaa 1-2 rasvaista kalaa sisältävää ateriaa viikossa.

Helpoin tapa huolehtia riittävästä omega-3-annoksesta on nauttia sitä ravintolisänä, kuten valaanrasvana, kalaöljy- tai krillikapseleina.

Omega-3 on yksi tärkeimmistä ravintolisä Polarkrillin ainesosista.