Ruusujuuri on monivuotinen maksaruohoihin kuuluva kasvilaji, joka on levinnyt laajoille alueille pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa. Kasvin paksut, vihreät varret kasvavat yleensä 5-30 cm korkeiksi ja sen keltaisissa kukinnoissa on terävät ja kapeat terälehdet.

Ruusujuuri on saanut nimensä siitä, että kasvin juuriosa tuoksuu ruusulle, jos sen halkaisee kahtia. Ruusujuuri viihtyy erityisen hyvin tuntureilla, ja siksi esimerkiksi yksin vuoristoisessa Norjassa ruusujuurella on kymmenittäin eri kutsumanimiä maantieteellisestä sijainnista riippuen

Ollut käytössä kansanlääkinnässä jo viikinkiajoilla

Ruusujuuren on sanottu olevan ns. adaptogeeni, ja se on ollut esillä pohjoismaalaisessa kansanlääketieteessä aina viikinkiajalta lähtien. Jotkut uskovat, että ruusujuuri on tehokkaampi adaptogeeni kuin vastaava, mutta kuuluisampi yrtti ginseng

Lääkeaineesta ravintolisäksi

Huolimatta siitä, että pohjoismaalainen lääketiede on kriittinen ruusujuuren todellisista terveyshyödyistä, ja tämä johtuu pääasiassa siitä että suurin osa tutkimuksista on tehty  länsimaiden ulkopuolella, esimerkiksi Norjan lääkeviraston mukaan se oli luokiteltu lääkkeeksi vielä 11 vuotta sitten. Ruotsissa ruusujuuri on edelleen luokiteltu lääkkeeksi.

Ruusujuuri on yksi ravintolisä EnergyPlussan ainesosista.