Ruusujuuri on monivuotinen maksaruohoihin kuuluva kasvilaji, joka on levinnyt laajoille alueille pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa. Kasvin paksut, vihreät varret kasvavat yleensä 5-30 cm korkeiksi ja sen keltaisissa kukinnoissa on terävät ja kapeat terälehdet. Ruusujuuri on saanut nimensä siitä, että kasvin juuriosa tuoksuu ruusulle, jos sen halkaisee kahtia. On hyvä muistaa, että yksin Norjassa ruusujuurella on kymmenittäin eri kutsumanimiä maantieteellisestä sijainnista riippuen.

Ruusujuuri viihtyy erityisen hyvin tuntureilla. Norjasta lajia on löydetty jopa 2280 metrin korkeudelta. Sinulla on hyvät mahdollisuudet törmätä tähän luonteenomaiseen kasviin, jos kuljet pohjoisessa Norjassa kesäaikaan. Se kasvaa Norjassa silti myös alemmilla seuduilla ja sitä on löydetty niin etelärannikon Aust-Agderista, kuin Finnmarkista pohjoisessa.

Ruusujuuri  – tehokas adaptogeeni

Ruusujuuren sanotaan olevan nk. adaptogeeni – aine, joka voi lieventää fyysisen ja psyykkisen stressin vaikutuksia ja auttaa tasapainottamaan ja palauttamaan elimistön keskeisiä toimintoja, kuten immuunipuolustus-, hermo-, sydän- ja verisuonijärjestelmää. Norjalaisessa kansanlääkinnässä se on tunnettu piristävästä vaikutuksestaan jo viikinkiajoilta lähtien ja sitä pidetään tehokkaampana adaptogeeninä kuin vastaavaa mutta tunnetumpaa yrttiä ginsengiä.

Ruusujuuri on myös tehokas antioksidantti ja sillä on monia positiivisia terveysvaikutuksia elimistössä. Sen sanotaan säätelevän verenpainetta ja verensokeria, stimuloivan sydämen ja verisuonten toimintaa, alentavan kolesterolia, säätelevän kaliumin määrää veressä ja parantavan hapenottoa. Lisäksi sillä on tulehduksia ehkäiseviä, suorituskykyä parantavia, vahvistavia, syöpää torjuvia, kipua lievittäviä ja diureettisia vaikutuksia. Ruusujuuren sanotaan toimivan sekä afrodisiakkina, että masennusta ehkäisevänä. Ruusujuuren monien terveysvaikutusten taustalla sitä on perinteisesti käytetty moniin eri tarkoituksiin. Yrttiä on käytetty ja käytetään edelleen psyykkisiin vaivoihin, kuten masennukseen, stressiin, väsymykseen, impotenssiin ja vähentyneeseen seksuaaliseen haluun, fyysisiin vaivoihin, kuten heikkoon sydämentoimintaan, syöpään, ylipainoon, hiusten lähtöön ja peräpukamiin.

Lääkeaineesta ravintolisäksi

Norjalainen lääkärikunta suhtautuu kriittisesti ruusujuuren vaikutuksiin pääasiassa sen vuoksi, että suurin osa siihen liittyvistä tutkimuksista on tehty muualla kuin länsimaissa. Tästäkin huolimatta kasvi luokiteltiin lääkeaineeksi valtion lääkintävirastossa vielä 11 vuotta sitten. Ruotsissa ruusujuuri luokitellaan edelleen lääkeaineeksi. Norjassa ruusujuuri luokiteltiin «ei-lääkeaineeksi» vuonna 2003, mikä tarkoittaa että sitä voi myydä vapaasti. Viime aikoina ruusujuuresta on tullut suosittu ainesosa ravintolisissä, jotka on suunnattu lisäenergiaa kaipaaville ihmisille. Näihin tuotteisiin käytetään kasvin juuriosasta valmistettua uutetta.

Ruusujuuri on yksi ravintolisä EnergyPlusin ainesosista.